tiistai 24. lokakuuta 2017

Takaisin tänne

Vihdoin pääsin koneen äärelle, lauantai-iltana oli tarkoitus kirjottaa tämä postaus, mutta se ilta meni lähes kokonaan tavaroita pakatessa, eikä siinä tohinassa muulle tekemiselle olisi ollut aikaa. Niin, se syysloma oli ja meni, sunnuntaina tulimme Cindyn kanssa takaisin tänne Kajaaniin ja olemme täällä ensi viikkon perjantaihin asti ennen kuin seuraavan kerran mennään kotiin. 



Loma meni oikeastaan koirien keskellä, eipä siinä tullut oikein muuta tehtyä. Keskiviikko oli rento huilipäivä Cindyllä ja Fannylla ennen uintipäivää. Tarhan "puhtaan" puolen siistin haravalla ja "likaselta" puolelta kaikki päälimmäiset ja näkyvissä olevat kakat keräsin pois taas pitkästä aikaa. Seuraava tarhan siivouskerta taitaa olla vasta keväällä, kun tarha on kuivanut lumien jäljiltä. Koppeihin ei olla pehmikkeitä lisätty sitten talven jälkeen, kun kesällä niitä ei oikein tarvitse kun on niin lämmintä. Kaikki jämät roskiin ja se älytön hiekan määrä imuroitiin. Tätä koppien siivousta ei oikein voi yksin tehdä, kun katot ovat niin painavia nostaa ja siinä tarvitsee muutenkin apua. Kaksi avaamatonta Ruti-Rex säkkiä oli jemmassa ja toinen niistä kului kokonaan koppeja täyttäessä, enemmänkin olisin ehkä laittanut Fannya ajatellen. Talvella pitää ainakin kerran tai kaksi lisätä Ruti-Rexiä lämmikkeeksi.

Koirien kanssa ei käyty lenkillä, valokuvaaminenkin jäi ja otimme ennen pimeän tuloa nopeasti rakennekuvat koirista. Tarhan vieressä nurmikolla leikittiin ja Fannykin innostui taas vaihteeksi siihen hommaan. Sitten kun se leikkii, niin sitten se leikkii ja se saattaa olla aika rajua. Hampaita saa varoa ja lelut voi mennä herkästi rikki sen kanssa. Vähän yritti Cindynkin kanssa kaksistaan leikkiä, mutta Fanny kyllästyi aika nopeasti. Niitä on yhtä aikaa vähän riski pitää vapaana pihalla, kun ne saattaa vähän vetää kierroksia ja keksiä omia bileitä. Tälläkin kertaa ne juoksivat takapihalle ja Fanny jatkoi sieltä vielä rantaan. Kutsusta se tuli kerralla luokse.



Perjantaina oli Fannyn synttärit, lellipentu täytti jo 5-vuotta ♡ Toivottavasti meillä on vielä monta hyvää vuotta edessä. Molemmt saivat lampaankorvat herkutella ennen ulos menoa ja ulkona otettiin uudet, vähän paremmat rakennekuvat kun oli valoisampaa. Muutamat muutkin kuvat räpsin nurmikolla molemmista yksittäin ja tarhassa vielä yhteiskuva. Päiväsaikaan kävin äidin kanssa keskutassa, joten jäi koirien kanssa muut toihuilut iltapäivään ja auringonlasku lähestyi. Cindyn kanssa treenattiin rally-tokoa ja oman ruokailun jälkeen lähettiin remmilenkille. Ihana auringonlasku ja pakkastakin oli. Tytöt sai olla vielä pihalla vapaana sen aikaa, kun veljen kanssa siivottiin lehtikasoja pois.

Suunnittelemani treenisuunnitelman rallyn osalta unohdin ja korvasin sen yhdellä ratatreenillä. Suunnittelin itse radan, semmoisen mistä voisimme selvitä ilman pahaa mieltä. Ennen radalle menoa kokeilin, miten Cindyltä hihnan irrottaminen onnistuu peruasennossa ja sehän onnistui. Mentiin rata muutamassa eri pätkässä välipalkkojen kera, tehtiin aina usempi toisto per radan pätkä. Vinoutta oli istu-maahan-istu liikkeessä. Pujottelu tehtiin edestakaisin ja viimeisen kartion Cindy kokeili välillä kiertää. Oikein kivasti sujui, yritin olla turhautumatta ja kehuin Cindyä. Videolla näette sitten radan namijen avulla tehtynä ja sitten enemmän kisanomaisena.




Launtaina pakkasta oli sen verran paljon, että kuuraa oli vähän joka paikassa. Valkeaa ja niin talven omaista. Rannassa käytiin muutamat kuvat ottamassa, kuvat jotka tässä postauksessa ovat. Cindylle tein verijäljen, kolme kulmaa ja noin 170m pitkä. Makaukset lähdössä, maalissa ja kulmissa. Makauksissa roiskin verta maahan ja lisäsin sitä sieneen. Myös keskellä jälkeä muutamalla suoralla lorautin verta maahan. Mietitytti miten Cindy jäljestää, pakkanen ja luntakin ehti sadella ennen jäljen ajoa. Olisin antanut jäljen vanheta 5-6 tuntia, mutta lumisateen takia en malttanut neljää tuntia pidempään odottaa.

Lähdössä Cindy haisteli, vähän meinasi väärään suntaan lähteä, mutta löysi jäljen. Ensimmäinen suora ja kulma mentiin tosi hienosti, olisimpa jo sen saanut videolla ikuistettua. Sitten Cindy meinasi vähän hukkaan lähteä, mutta löysi takaisin jäljelle. Toinen kulma oikaistiin ja seuraavalla suoralla taas vähän nuuskuteltiin muuallekin, mutta kyllä se jälki sieltä aina löytyi. Viimeisen kulman jälkeen viimeinen suora meni tosi hyvin. Olen tyytyväinen jälkeen ottaen olosuhteet huomioon. Kuitunauhoja olisin voinut enemmän laittaa niin olisin itse pysynyt paremmin kartalla. Ehkä me ei enää ensi kuussa jäljestetä tai jos pakkasella jäljestetään niin jotku helpot, saa nähdä milloin se lumi tulee kunnolla maahan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti