perjantai 7. lokakuuta 2016

Vauhtia!

Ollaan treenattu vauhtia agilityyn, rally-tokon liikkeitä muisteltu ja lenkkeilty ihan kivasti. 


Maanantaina teimme melkein tunnin lenkin ja samalla testasimme uusia valjaita! Niistä lisää sitten omassa postauksessa ;) Tutulta luontopolulta lähdimme uusille reitelle katsomaan vähän paikkoja. Cindy sai olla lähes koko ajan irti. Minulla on ollut tapana jatkaa itse matkaa, vaikka Cindy jää matkan varrelle jotain haistelemaan. Olen ajatellut, että kyllä se kohta perässä tulee. Käännyin katsomaan, mihin se Cindy jäi, eikä sitä näkynyt missään. Jonnekin se lähti hajujen perään. En tiennyt oikein, mitä tekeisin. Jatkanko vain matkaa, lähdenkö perään vai odotanko. Huutelin Cindyä takaisin päin ja kävelin edestakaisin. Jonkin aikaa sitä sai odotella, kunnes tuli takaisin. En ottanut sitä takaisin hihnan päähän, vaan jatkoimme normaalisti matkaa. Jossain vaiheessa kuitenkin otin sen kiini, koska polku meni yhdessä kohtaa niin tiheäksi, että eteen ei nähnyt ja kuusen ohkat olivat tiellä, samalla Cindy vähän kyttäili eteen päin, että jotain jännää sielä oli jonka perään voisi lähteä ja jostain puusta lähti lintu lentoon. Sielä luontopolulla on kylttejä, joissa lukee "Näköalapaikka". Sitä lähdettiin tavallaan etsimään, että mikä ihme se on, mutta ei me vissiin löydetty sitä. Ehkä sitä ei enää ole. Joku vanha ja laho puupöytä löydettiin sähkölinjan alta ja pari nuotiotakin siinä oli ollut. Polku oli hyvä ja välillä huono. Joko oli kosteaa tai muuten mutaista ja sai katsoa minne astuu. Cindy sai olla loppumatkasta vielä hetken irti ennen kuin lähestyimme nurmikenttää ja valtatietä.

Kentälle menimme vielä vauhtia treenaamaan siten, miten yksi tuttumme/kouluttaja neuvoi. Tässä vaiheessa ei siis vielä mitään esteitä tarvittu. Teimme aika lyhyen treenin, jokaisten kolmea osiota kerran pari molemmilta puolilta.

Tässä hommassa juostiin siis namialustalle ja nopeasti. Cindyn jätin paikoilleen noin 20m pääähän palkasta ja itse sijoituin semmoiseen kohtaan, että olisimme yhtäaikaa palkalla. Cindyn vapautin vasta silloin, kun se katsoi alustalle päin. Seuraavaksi jäin lähdössä vähän Cindyä taaemmaksi, tässä oli tarkoitus se, että koira on ennemmin palkalla. Tässä näki sen, eteeneekö Cindy itsenäisesti palkalle, kun jäin Cindyn taakse. Lähdössä Cindy jäi alussa katselemaan minua. Viimeisessä osiossa olin lähdössä Cindyä aika paljon edempänä, jotta ehdin juosta palakan odi. Tässä katsotiin sitä, ottaako koira palkaa vai ei.

Nämä harjoitukset menivät kivasti ja vauhtikin oli!


Tiistaina olimme reilu tunnin flexilenkillä, aivan uusilla reiteillä. Hiekkatieltä erkanimme peltotielle, joka sitten vei lopulta vissiin joidenkin metsäpalstoille. Keskiviikkona teimme melko lyhyen ja nopean yhteislenkin Annan ja Vapun kanssa (Instagramissa tutummin @golden_valpino). Jospa joskus pääsisimme paremmalla ajalla yhdessä lenkille.

Tiistaina ja keskiviikkona muistelimme rallyn liikkeitä lenkkien jälkeen kentällä. Ilman hihnaa teimme alokasluokan liikkeitä ja osittain avoimenluokan liikkeitä, joita nyt jotenkin edes osaamme. Mitään spiraaleja, pujotteluja ja hyppyjä emme ottaneet, koska minulla ei ole mitään kartioita täällä mukana. Ilman kylttitelinetttä oli vähän  hankala treenata. Meni ihan kivasti. Ärsyttää vähän se, että Cindyä pitää aika paljon kädellä ohjata vasemalta puolelta perusasentoon, mutta oikealta puolelta tulee aika hyvin vierelle istumaan.

RumaRakki järjestää ensi kuussa rally-tokon jatko- ja ratakurssin. Vähänkö olisi kiva, mutta kallis... High Five Agility Team ry omistaa nykyään Rakki-areenaan ja heillä on agilitya, rally-tokoa, tokoa ja pentukurssi. Tämän kuun lopussa ajattelin mennä heidän agiepiksiin Rakkikselle ja kysyä vähän lisää heidän toiminnasta.


Torstaina teimme aika lyhkäsen ja nopean kävely/juoksulenkin. Lenkkeilypolulla päästin Cindyn irti juoksemaan. Se teki sen taas. Jonkun hajun perässä lähti metsään juoksemaan. Minä jatkoin matkaa, kyllä se perässä tulee, ei tullut. Nyt jouduin pidemmän aikaa kutsua sitä luokse ja menin itse jonkun matkaa syvemmälle metsään. No tulihan se sieltä. Lyssähti maahan makaamaan ja läähätti kovasti. Otin sen hihnaan ja jatkomme juosten. Jatkossa taidan heti kutsua sen luokse, jos yrittää jäädä jotain haistelemaan...

Asuntolalla käväisimme ja sen jälkeen menimme kentälle vauhtia treenaamaan. Tarkoitus oli mennä Motivaattoriin, mutta se oli illaksi varattu. Sielä olisi ollut putkia. Tällä viikolla Motissa on kurssit alkaneet, joten jatkossa sinne aika huonosti pääsee arki-iltaisin. Teimme samallalailla, miten maanantainakin, mutta nyt oli kolme aitaa, noin viiden metrin välein, suorana jonona. Korkeudet 40cm. Ihan kivasti meni. Nyt minulla ei ollut Cindylle mitään superruokaa ja olihan se siitä metsässä juoksemisesta aika väsynyt.

2 kommenttia:

  1. Jos Cindy on oikeasti tuollainen, sun pitäisi nimenomaan pitää sitä paljommiten irti ja opettaa sille esim. vihjesana namista.
    Meillä on kotona 3w lapinporokoira, joka kanssa lähtee aika helposti hajuille, mutta tulee kyllä takaisin jonkin ajan päästä, viimeistään sitten kutsusta.
    Ainakun kutsut Cindyn luokse ja annat sille siitä palkan, sano joku keksimäsi vihjesana. (meillä käytössä "nami") Aina metsässäkin voit hyödyntää sanaa "nami", opetettuna näin se merkitsee koiralle luoksetuloa, jonka jälkeen tiedossa on jotain hyvää ;)
    Ihania kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ehkä jotain tuommoista voisi kehitellä, jos Cindyllä meinaa meno tuommoisena jatkua irti ollessa.

      Poista